As2O3

Kun ahdistaa
niin ahdistaa
ja alttiina on pakenemaan.
Kohtuudella kaikkea sanotaan...
kuulemma arsenikkiakin voi nauttia.
Tiedä se,
ettei ihminen
löydä syvintä rauhaa ulkopuoleltaan.
Ei koukuista ihmisjumalten,
ei antimista kaaoksen.

On sukellettava
tuntemattomaan; pimeään.
Kohdattava varjojen laaksossa piilevä.
Nähtävä itsensä alastomana -
pimeys, kauneus, totuus, valo;
kaikki sisällä asuva.
Oivaltaa, että kaikki tarvittava on jo olemassa.
Haarniska, kilpi ja miekka nekin löytyvät
- haavat syvät;
kaikki ne mihin tuhat kertaa isketty on,
kaikki ne, jotka vapautumiseen valmistaneet jo.

Kun sukeltaa, niin parantaa
yli rajojen -
menneisyyden
yli sukupolvienkin...
Katoaa ahdistuskin.
Eikä ole tarvetta enää heilastella saatanaa;
ei valheellista todellisuutta tarvi luoda eikä kaavaa toistaa,
ei arsenikkia juoda,
eikä totuutta paeta.
Vahvuus löytyvi syvimmistä haavoista.
On viaton vapautuva ikuisesti traumoista.