Ohdakkeita ja rauhaa

Kun vastustaa, 

niin on tarpeetonta leikkiä mukavaa.

Mutta ei sitä silti kusipää tarvi olla.

Rajat vedetään rakkaudesta,

eikä se ole helppoa...

Ei elämässä aina ole helppoa; ei tarvitse.

Rakkaus on järeetä;

sen saavuttaakseen on raivattava tietä.

Mutta milloin sitä oppisi nauttimaan siitä,

kun joutuu kasvamaan keskellä ohdakkeita?

Olisi loistavaa, jos pystyisi olemaan aina seesteinen

Silloinkin kun sisällä palaa helvetilliset lieskat

ja tekisi mieli uhriutua.

Silloinkin kun asiat eivät solju kuin strömsössä.

Silloin olisi kunniallista tyyneys kasvoilla -

vieno hymy huulilla.
Silloin ei pistele eikä irvistä.

Harjoittelu tekee mestarin sanotaan.

Ehkä jonain päivänä oppii ottamaan kunnolla "ilon irti",

myös Vainajalan tunnelmista.

Silloin ei on ei ja kyllä on kyllä; 

pelkästä rakkaudesta.

Hyvä on muistaa, 

että pohjamudissa opittu palvelee aikojen lopussa - 

hetkeä ennen uutta.

Ennen sitä aikaa, 

jolloin maailmassa taasen lepää tyyni ja rauha

ja maailmankaikkeuden rakastavaiset ovat jälleen löytäneet toisensa.