Majakka

Sinä päivänä -

luin minulle ojennetut tiedot 

paperit valahtivat käsistäni.
En halunnut sitä -

valita lukemaani,
raivaamatonta polkua, joka oli eteeni viskattu.
Sain myös tietää valmiiksi tarinan.

Sen nimi oli Majakka.
Silloin pelkäsin, etten millään matkasta selviäsi;
hengissä.
Minut laitettiin kapseliin makaamaan,
nukahdin ja pitkään unimaailmassa vaelsin.
 

Eräänä päivänä kuitenkin havahduin, 

se yksi déjà-vu.
Ja tuona päivänä sinä jälleen saavuit luokseni.
Päässäsi se kipparipipo,

jonka sinulle ensikohtaamisella ojensin.
En vielä silloin huomannut heränneeni unesta,
mutta nyt vuosia tuon hetken jälkeen ja
istuessani talossani yksin olematta yksinäinen.
Muistan, 

näin sen käsikirjoituksen piti mennä.
 

Taustalla raikuvat äänettömät aplodit,

minulla kyyneleet silmissä
Ei surusta vaan ilosta, koska ymmärrän -
miksi tänne tulin
- valitakseni minulle annetun ja 

sinut, Majakkani.