Valtameressä ei ole piilopaikkoja

Sinut nähdään, vaikka piilossa pysytteletkin.

Kas niin monta tapaa on aistia,

ja monet tiet ovat tutkia ja löytää.

Ei eilen synnytty, silti niin luulet.

Kuvittelet, ettei ole ikuisen viisauden tietoa luuloistasi ja egosentrisistä pyrkimyksistäsi.

Täällä on kuljettu pitkään ja eletty aikoja, joista vain muinaiset tarinat kertovat.

Siellä, missä salaa kuiskailet ja teet vääriä tekoja toisia kohtaan - siellä ovat myös ne silmät ja korvat, jotka tietävät kaiken.

Mikään ei jää pimentoon lopulta - ei valheet ja epäoikeudenmukaisuudet, ei yhteydettömyys äärettömyyteen ja siihen ikuiseen, josta kaikki elämä kumpuaa.

Luulet itseäsi ylhäiseksi, muita tärkeämmäksi ja viekkaaksi toimissasi...

Niin...

omassa epäinhimillisessä pienuudessasi taivallat. 

Lopulta kaikki, mitä kohti pyristelet vääryyden majakkaasi seuraten, on turhaa;

kaikki tekosi hukkuvat lopulta ikuisuuden kirjassa pisarana totuuden kaikkea kannattelevassa valtameressä.

Valtameressä, joka johtaa yhteyteen ja pyhyteen - siihen voimaan, joka antaa inhimillisyydessään olevan aistia sen, mitä kaikkitietäväkin...

...ja näyttäytyy leikkikenttä, jossa ei ole piilopaikkoja eikä sinunkaltaisiasi, pienuudessaan muita tallovia, ilman talutushihnaa.