Virheet ja kasvaminen

Joku joskus sanoi minulle, että on opittava omista virheistään ja vältettävä erehdyksiä – virheitä. Silloin uskoin kuulemaani ja ajattelin, että on elettävä virheitä välttäen ja mahdollisimman, miten sen nyt sanoisi, niin täydellisesti. Ajattelin, että on elettävä ketään loukkaamatta, mihinkään kompastumatta, toimimalla aina oikein ja oikeudenmukaisesti, niin ilman virheitä.

Elämässä kuitenkaan kaikki tilanteet eivät ole itsestä kiinni, on myös elettävä muiden ehdoilla kompromisseja tehden. Elämässä on myös pyrittävä elämään täysillä tunteisiinsa luottaen ja silloin ei voi elää virheitä tekemättä, sillä aina jollakin tavalla joku ajattelee erilailla, aina joku toimii erilailla, aina joku tuntee erilailla ja niin edelleen. On vain siis toimittava niin kuin itse kokee parhaaksi toimia.

Ehkä jonkun korvaan ajatus särähtää ja tässähän ei ole kyse itsekkyydestä vaan itsensä toteuttamisesta ja elämäntiellä kulkemisesta. On tietysti huomioitava meitä koskevat normit ja käytettävä maalaisjärkeä, on myös pyrittävä sydämellisyyteen ja rakkautta edistävään toimintaan. Ihminen, joka ei pelkää virheitään eikä elämää; nauttii joka hetki, rakastaa joka hetki, kiittää jokaisesta hetkestä ja elää antaumuksella virheistään oppien.

Virheet kasvattavat meitä ihmisenä, jos vaan otamme ne vastaan oppeina. Virheet ohjaavat meitä oikealle polulle, jos jostain syystä olemme poikenneet tieltämme, joka meille on ennalta määrätty. Älä siis pelkää tehdä virheitä, koska sellaisia ei oikeasti ole - on vaan olemassa kasvamista. Ja elämä kasvattaa.