Muisteloita ja helmikuun kuudes

Maailma, jossa asuin vuosituhansia sitten oli kaunis. Kaikilla oli riittävästi kaikkea, ihmiskunta ja luonto voivat hyvin. Orgaaninen teknologia auttoi meitä olemaan parhaassa potentiaalissamme ja olimme viisaita sekä kykeneviä. Elimme ollaksemme toisillemme ja olimme elääkseemme toisillemme. Meiltä ei mitään puuttunut.

Meillä oli kaikki ennen lankeamista. Kaikki oli meidän ennen kuin meidät myytiin. Se maailma, jonka muistan tuhottiin ahneuden vuoksi. Sieluni itkee, mutta muistaa kaiken ja siksi se pysyy kiinni totuudessa ja rakkaudessa, sillä se muistaa että kaikki on mahdollista - kuten vuosituhansiakin sitten.

Muinainen viisaus asuu meissä kaikissa. Se asuu DNA:ssamme, se asuu suonissamme virtaavassa veressä. Meidän tulee herättää tuo viisaus, jotta näemme paremman huomisen vielä ja lopetamme tämän sodan, jossa ihmiskuntaa käytetään pelinappuloina. Meidän tulee parantaa ihmiskunnan haavat, jotta voimme taas paremmin niin yksilöinä kuin kollektiivisestikin. Meidän tulee katkaista valheen kahleet, jotta voimme taas elää totuudessa.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on syntymäoikeutemme ja se kuuluu juuri tälläkin hetkellä meille kaikille. Tänään saamelaisten kansallispäivänä erityisesti jokaisen, jonka suonissa virtaa "pohjoisen" verta, on syytä muistaa alkuperänsä. Samalla on syytä ymmärtää, että alkuperäiskansojen; esivanhempiemme viisaus asuu vielä tänäkin päivänä meissä. Tänäänkin on yhtä sopiva päivä kuin eilen ja huomenna, muistaa keitä olemme ja miksi.